Haluan pyöräillä laillisesti

Ylitetään risteys

Ajattelin kirjoittaa yksinkertaiset ajo-ohjeet varsin yleiseen risteykseen, mutta asia ei ollutkaan niin yksinkertainen. Kiitän konsultaatiosta Otso Kivekästä ja Olli Pottosta, sekä Ville Elonheimoa, joka kävi käytännössä kokeilemassa ajaa muutamia kertoja kyseisessä risteyksessä. Ja samalla pahoittelen, että tästä tuli vähän lukukelvottoman pitkä – syytän silti risteyksen suunnittelijaa.


Kuljen noin 500 metrin työmatkani pyörällä. Jopa tälle matkalle mahtuu risteys, josta ei voi pyöräillä laillisesti. Tai voi, kuten jäljempänä osoitetaan, mutta harvat ovat miettineet, kuinka se tehdään. Noh, tämän jälkeen osaatte.

Työmatkallani ajan koulukatua pohjoisen suunnasta ja pysäköin niskakadulle PT-talon päätyyn. Koulukadulla on kevyen liikenteen väylä oikealla puolella tietä. Liikennevaloristeyksestä käännyn vasemmalle niskakadulle, jossa pyörän kuuluu mennä ajoradalle.

Otso Kivekäs on ansiokkaasti esitellyt 123 yleisintä tilannetta, jossa pyöräilijä kohtaa toisen ajoneuvon risteyksessä. Valitettavasti liikennevalolliset risteykset, kuten kyseessä oleva, eivät kuulu näihin yleisimpiin jokaisen tielläliikkujan opeteltaviin tapauksiin (kts. kuitenkin kohta 6. Pyörätie kadun oikealla reunalla, risteävällä kadulla ei pyörätietä.)

Osmo Soininvaara on esittänyt nyrkkisääntönä risteyspyöräilyyn, että varmin lähtökohta on lähestyä risteystä juristin kanssa. Sitä tämä risteys vaatii. Tarkoitus on siis päästä kadun oikeasta laidasta risteyksen liikennevalojen läpi kääntyen oikealle ajoradalle. Huomautettakoon, että valot ovat päällä läpi yön. Siispä ratkaisu ”tee työmatkasi klo 23-05″ ei tule kyseeseen.

1. En voi ajaa punaisilla suojatien yli tai suojatielle

2. Siirtyessäni vihreillä suojatielle (jatketulle pyörätielle) en voi ajaa koulukadun yli päin punaisia, liikennevalothan ohjaavat koulukadun liikennettä koulukadun läpi

3. Ajaessani vihreillä suojatielle, en saa pysähtyä suojatielle odottamaan valon vaihtumista ja autoletka on jo oikeallani taskussa
4. En voi siirtyä ennen risteystä ajoradalle kevyen liikenteen väylältä. Vaikka kyse onkin sietämättömän ahtaasta kohdasta väylää, ajoradalle hyppääminen olisi laitonta ja estetty rotvallilla.

Olli Pottonen esitti ystävällisesti seuraavan varsin ansiokkaan tulkinnan tapauksesta.

Polkupyöräilijän on sallittua kääntyä vasempaan

Polkupyörällä vasempaan kääntyminen on risteysjärjestelyin tehty niin vaikeaksi, että sitä voisi pitää kokonaan kiellettynä. Tämä tulkinta on kuitenkin ristiriidassa useiden oikeusvaltion periaatteiden kanssa.

Oikeusvaltiossa kiellot ovat selvästi ilmaistuja ja selvärajaisia ja sopusuhdassa perusoikeuksien kanssa. Tieliikennelaki ei kiellä vasemmalle kääntymistä, eikä kyseisessä paikassa ole liikenteen ohjauslaittein kielletty polkupyöräilyä eikä vasemmalle kääntymistä. Mahdollinen kielto ei siis ole selvästi ilmaistu.

Risteys on osa yleiselle liikenteelle tarkoitettua tietä. Perustuslain 9 § takaa liikkumisvapauden. Tämä huomioiden risteystä käyttävän kääntyvän polkupyöräliikenteen kieltäminen vaatii hyvin perustellun ja lakiin pohjautuvan syyn. Vasemmalle kääntyvä ajoneuvoliikenne ei sinällään aiheuta vaaraa eikä vakavaa haittaa, kuten vasemmalle kääntyvä normaalisti sujuva autoliikenne osoittaa.

Perustuslain 6 § takaa yhdenvertaisuuden. Terveydellisten, taloudellisten tai muiden henkilöön liittyvien syiden johdosta kaikilla ei ole mahdollisuutta autoilla. Ei ole olemassa hyväksyttävää perustetta asettaa pyöräilijöitä heikompaan asemaan kuin autoilijoita, erityisesti kun kyseessä on perustuslain takaamaan liikkumisvapauteen liittyvä kysymys. Sen sijaan on hyväksyttävä peruste asettaa polkupyöräilijät autoilijoita parempaan asemaan: pyöräily on ympäristönsuojelun, terveellisyyden, hyvän kaupunkiympäristön ja yhteiskunnan talouden kannalta autoilua parempi liikkumismuoto. Ainakin maankäyttö- ja rakennuslaki asettaakin pyöräilijät parempaan asemaan: lain mukaan alueiden käytön suunnittelun pitää edistää erityisesti jalankulun, pyöräilyn ja mopoilun toimintaedellytyksiä. Kyseinen risteys onkin kyseisen lain tavoitteiden vastainen.

Koska pyöräilyä ei ole selvästi ja perustellusti kielletty, pyöräilyä on pidettävä sallittuna. Polkupyörän taluttamista ei voida edellyttää.

Mahdolliset ajolinjat

A. Pyörätien jatkeelta vasemmalle kääntyminen

Luultavasti parhaiten liikennelainsäädäntöä noudattava ajotapa on odottaa että Koulukadun liikenteelle tulee vihreä valo, ajaa pyörätien jatkeelle, jäädä odottamaan Niskakadun suuntaan näytettävää vihreää valoa, ja sen tultua ajaa Niskakatua pitkin.

Kyseessä on yhdistetty pyörätien jatke ja suojatie, joita tieliikenneasetuksen muutoksen 23.6.2010/625 siirtymäsäännön mukaan on olemassa vuoden 2017 loppuun saakka.

TLL 12 § mukaan pysähtyessään pyörätien jatkeelle pyöräilijä ei saa aiheuttaa haittaa pyörätien jatketta tai suojatietä pitkin kulkeville pyöräilijöille tai jalankulkijoille. Haitan aiheuttaminen olisi ristiriidassa myös TLL 2 § mukaisen suojatien tarkoituksen ja TLA 37 § mukaisen pyörätien jatkeen tarkoituksen kanssa. Jos risteysgeometria sen sallii, pyöräilijän kannattaa ryhmittyä suojatien eteen.

Yleensä risteyksen keskellä pysäyttäminen ei ole sallittua. TLL 12 § mukaan kääntyvän ajoneuvon kuljettaja ei saa aiheuttaa estettä muille samaan suuntaan kulkeville, ja TLL 15 § edellyttää risteykseen ajettaessa ajotavan sovittamista niin, ettei risteävän tien liikenne häiriinny, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen. Pyörätien jatke ja suojatie ovat TLL 2 § ja TLA 37 § mukaan tarkoitetut ajoradan ylittämiseen, eikä niiden käyttöä tähän saa estää.

Kuitenkaan risteykseen pysäyttäminen ei ole ehdottoman kiellettyä. Esitetty ajotapa muistuttaa läheisesti TLL 13 § sallimaa menettelyä. Pysähtymällä sopivaan paikkaan esimerkiksi suojatien eteen vältetään muille ajoradan ylittäjille aiheutettu haitta. Risteävän tien eli Niskakadun liikennettä ei estä pyöräilijä vaan punainen liikennevalo, ja valon vaihduttua vihreäksi pyöräilijä lähtee liikkeelle kuten kuka tahansa ajoneuvon kuljettaja, eikä aiheuta estettä.

Kirjaimellisesti tulkiten Niskakadun suuntaan näkyvä punainen valo ei koske pyörätien jatkeella olevaa pyöräilijää, sillä hän pystyy ajamaan risteyksen läpi sivuuttamatta pääopastinta tai pysäytysviivaa (TLA 22 §). Kuitenkin pyöräilijää sitoo TLL 14 § mukainen velvollisuus erityiseen varovaisuuteen risteyksessä. Olisi varomatonta ajaa risteykseen, johon samaan aikaan saapuu risteävästä suunnasta ajoneuvo, jolle näkyy vihreä liikennevalo.

Tämän ajotavan voi tulkita olevan TLL 12 § edellyttämän ajotavan mukainen. Tämä tulkinta on kuitenkin hataralla pohjalla; ajoneuvo jättää risteyksen oikealla tien osalla. Lisäksi esitetty ajotapa on TLL 13 § hengen mukainen.

Vaikka ajotapa on laillinen, ei lainlaatija eikä liikennesuunnittelija ole tarkoittanut ajoneuvoa ajettavan tällä tapaa.

B. Suoraan pyörätieltä kääntyminen

Parhaiten yksityiskohtaisia liikennesääntöjä noudattava ajotapa olisi kääntyä suoraan Koulukadun pyörätieltä Niskakadulle. Tämä on TLL 11 § esittämän liikennesäännön vastainen ryhmittyminen, mutta TLL 4 § mukaan liikenteen ohjauslaitetta on noudatettava vaikka se edellyttäisi liikennesäännöstä poikkeamista. Koulukadulla oleva pyörätie-liikennemerkki on liikenteen ohjauslaite, joka kieltää ajoradalla pyöräilyn.

Ajoradalla on erikseen ajokaista liikennemerkillä ja tiemerkinnällä erikseen merkitty ajokaista vasemmalle kääntymiseen (TLA merkit 411–415, 40 §). Nämä merkinnät eivät kuitenkaan kiellä vasemalle kääntymistä muulta tien osalta. Oikealta ajokaistalta vasemmalle kääntyminen on kielletty pakollista ajosuuntaa osoittavalla liikennemerkillä ja tiemerkinnällä. Pyörätiellä ei ole mitään pakollista ajosuuntaan osoittavia merkintöjä, minkä perusteella pyörätieltä saisi ajaa mihin suuntaan tahansa.

Vaikka risteyksessä on erikseen liikennevalo vasemmalle kääntyville, on pyörätiellä ajavien pyöräilijöiden noudatettava jalankulkijavaloa ajosuunnasta riippumatta (TLA 29 §).

Tämä ajotapa on kuitenkin vaarallinen ja siten loukkaa TLL 3 § velvoitetta varovaisuuteen ja TLL 14 § velvollisuutta erityiseen varovaisuuteen. Lisäksi ajotapa haittaisi muuta liikennettä.

C. Kahden pyörätien jatkeen ylittäminen

Pyöräilijä voi ylittää ensin Niskakadun ja tämän jälkeen Koulukadun yhdistettyä pyörätien jatketta ja suojatietä pitkin. Tämä edellyttää kaksissa valoissa pysähtymistä. Jälkimmäinen valoissa pysähtyminen on ongelmallinen TLL 12 § kannalta. Kapealle pyörätielle toisiin valoihin pysähtyminen haittaamatta Koulukadun polkupyöräliikennettä on hankalaa. Pyörätielle pysähtyminen saattaa olla myös TLA 28 § ja 29 § vastaista. Kun Niskakadun liikenteelle näkyy punainen jalankulkijavalo, eivät Niskakadulta tulevat jalankulkijat ja pyöräilijät saa astua Koulukadun pyörätielle.

On myös kyseenalaista, onko Koulukadun ylittävä suojatie samalla pyörätien jatke. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO:1986-II-113 mukaan suojatietä pitkin ei saa ajaa pyörällä, jos suojatie ei ole pyörätien jatke. Kuitenkin suojatie voi tieliikenneasetuksen voimaantulosäännön ja oikeuskäytännön mukaan olla pyörätien jatke ilman erillista merkintää. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO:1996:125 mukaan suojatie voi olla pyörätien jatke vaikka pyörätie jatkuisi vain suojatien toisessa päässä eikä molemmissa. Ennakkopäätös ei välttämättä sovellu suoraan tapaukseen, jossa suojatielle pääsee pyörätieltä vain kääntymällä.

Pyöräilijä ei saa ajaa Niskakadun jalkakäytävää, joten pyöräilijän pitää siirtyä suojatieltä ajoradalle. Tämäkin on hankala toimenpide, ja pyöräilijän pitää TLL 21 § ja mahdollisesti myös TLL 14 § 4 momentin mukaan väistää ajoradan liikennettä. Pyöräilijä voi joutua väistämään myös Niskakatua suojatietä pitkin ylittäviä jalankulkijoita, jos heille ehtii vaihtua vihreä valo pyöräilijän väistäessä autoliikennettä. Kuitenkaan autoliikennettä väistäessään pyöräilijä ei TLL 12 § ja TLL 15 § perusteella saa estää samansuuntaista tai risteävää liikennettä.

D. Ajoradalle siirtyminen

Ajoradan kautta ajaminen on perusteltu toisintoimimismahdollisuuden puuttumisella. Sinänsä lainvastainen toiminta on tuomittavaa vain jos on olemassa mahdollisuus toimia laillisesti (toisintoimimismahdollisuus.) Tässä tapauksessa mahdollisuutta ei ole. On toki mahdollista olla ajamatta pyörällä ensinkään, mutta tähän velvoittaminen on yllä esitetysti kohtuutonta. Ajotapa B ei ole toisintoimimismahdollisuus, sillä se on erittäin vaarallinen ja hankala. Ajotavat A ja C eivät ole laittomia, mutta kumpikaan niistä ei ole pyöräilijöille tarkoitettu ajotapa. Ne ovat kummatkin osittain lain harmaalla vyöhykkeellä, ja ne ovat myös kohtuuttoman hankalia.

Lisäksi TLL 8 § antaa luvan kuljettaa ajoneuvoa tilapäisesti kuljettaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, kun erityiset syyt siihen pakottavat eikä siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa. Tässä tapauksessa ajoradan kautta ajaminen vähentää vaaraa pyöräilijälle itselleen ja muille, sekä haittaa muille. Parhaan tieteellisen tiedon mukaan pyöräilijän on turvallisinta saapua risteykseen ajorataan pitkin (ks. esim [1, s. 45].) Turvallisin ja sujuvin ajotapa on myös TLL 3 § ja TLL 14 § edellyttämä.

Pyörätiellä ajettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä tieliikennelaissa säädetään ajoradalla ajamisesta (TLA merkki 422). Tämän voi tulkita velvoittavan normaaliin TLA 12 § mukaiseen ryhmittymiseen.

Ajoradalla ajon tuomittavuutta punnittaessa on myös muistettava TLL 8 §, jonka mukaan ajoneuvoa on kuljetettava ajoradalla. Tämä huomioiden ajoradalla pyöräily—siis ajoneuvon kuljettaminen ajoradalle—ei voi olla ankaran tuomittavaa. Niskakatuun ei kuulu pyörätietä, joten pyöräilijän on joka tapauksessa siirryttävä ajoradalle. On vaikea keksiä syytä siirtyä pyörätieltä ajoradalle vasta viime hetkellä.

Ajoradalle siirtyvä pyöräilijä voi joko ryhmittyä normaalisti vasemmalle kääntyvien kaistalle, tai tehdä TLL 13 § mukaisen ns. suorakulmakäännöksen. TLL 13 § ei velvoita suorakulmakäännökseen, ja valo-ohjatussa risteyksessä suorakulmakäännös on hankala.”

Muita vaihtoehtoja

Lisäksi itse tulkitsisin, että seuraavia mahdollisia tapoja ei ole erikseen kielletty:

1. Aja vihreillä jatketulle pyörätielle, käänny oikealle ja tee välittömästi keltaviivan jälkeen U-käännös valoissa odottavaan autoletkaan.
2. Aja vihreillä suojatien (jatkettu pyörätie) yli, hyppää pyörän selästä ja kanna pyörä vasemmallasi seisovan autoletkan sekaan
3. Ylitä jatkettu pyörätie vihreillä, mutta keskellä suojatietä ryhmittäydy peruuttamalla pyörääsi valoissa ensimmäisenä seisovan auton oikealle puolelle.

Ehdottomasti helpoin tapa – ja vieläpä laillinen on kuitenkin Pottosen esittämä vaihtoehto A-, mitä Elonheimokin päätyi koepyöräilyn perusteella suosittelemaan. Risteysalueen ja pyörätien jatkeen väliin nimittäin mahtuu polkupyörä (autoa ei millään) odottamaan Niskakadun valojen vaihtumista. Tieliikennelain 27 § kylläkin kieltää risteykseen ja pyörätien jatkeelle pysäyttämisen, mutta 15.2 § sallii sen häiritsemättä liikennettä. Kyse on yleisen tulkinnan mukaan erilaisesta pysäyttämisestä, vaikkakin sanamuodot ovat identtisiä.

Eli lyhyesti Suomeksi: turvallisinta ja laillisinta lienee pysähtyä suojatien eteen risteyksen puolelle.

Useampi meistä Joensuulaisista pyöräilee päivittäiset matkansa mieluummin, kuin autoilee. Ihan oikeasti. Helppoa, vai mitä?

Lähdeviitteet:

[1] Liikenneympäristö, väistämissäännöt ja käyttäytyminen polkupyöräonnettomuuksissa pyörätien ja ajoradan riesteämiskohdissa. Mikko Räsänen, Helsingin yliopiston liikennetutkimusyksikkö 34:2000. Väitöskirja.

—-

Kampanjointi ei ole ilmaista Joensuussakaan. Nöyrimmin pyydän lahjoituksia vaalikassaani. Lahjoituksen voit tehdä täällä.

Yksi kommentti aiheesta “Haluan pyöräillä laillisesti

  1. Kyllä pitää taas asioita ajatella vaikeasti… Huh. Luulisi että alkaa jo elämä olemaan aika rankkaa kun pitää tälläisestäkin asiasta vääntää näinkin iso juttu.
    Noh, saahan sitä aikaansa täällä Suomessa käyttää juuri niinkuin haluaa. Onneksi.
    Joensuussa pyöräilleenä voin sanoa, että kiitettävästi olen pyöräillyt kaupungissa ilman tälläisiä ohjekirjojakin.:D Mitään ongelmia ei ole ollut.
    Tässäkin olisi niin yksinkertaista ajaa jo alussa tien vasenta laitaa, ja kääntyä vain vasemmalle… Sen jälkeen pääsee hyvin koukkaamaan toiselle puolelle tietä kun autoja ei tule.
    Ja kyllä, minä tunnen hyvin kyseisen risteyksen ja alueen yleensäkin, ja tiedän että sen tien voi ylittää ennen ko. risteystä sieltä oikealta puolelta vasemmalle puolelle ihan mistä kohdasta vain. Nyt ei olla Mannerheimintiellä jossa liikenne on hieman vilkkaampaa. Maalaisjärkeäkin voi käyttää.
    Mutta voi ne asiat ajatella tietenkin monimutkaisestikin ja vaikeasti jos niin haluaa.:)