Lentoveron mitoituksesta ja kohdentamisesta

Vihreät ovat ilmeisesti esittämässä Suomeen lentoveroa. Puran tässä tekstissä hieman sitä, mitä vaikutuksia lentoverolla voidaan tavoitella ja miten lentovero tulisi kohdentaa näihin tavoitteisiin nähden.

Ensiksi on todettava, että kotimaan kotimaan reittilentojen ja lentokenttien tukeminen on pöljää ja tulisi lopettaa. Jokaista Savonlinnaan menevää lentoa tuetaan 265 €/matkustaja. Tällaisessa subventioasteessa ei ole enää mitään järkeä. Varsinkin kun Helsingistä Savonlinnaan pääsee junalla neljässä tunnissa, mikä on suunnilleen sama kuin lentokentälle matkustamiseen, turvatarkastukseen ja boardingiin menevä aika.

Lentovero on taas monimutkaisempi asia. Verolla voidaan tavoitella kahta eri asiaa: lentämisen vähentämistä tai rahan keräämistä valtiolle. Jos tavoite on jälkimmäinen, niin vero tulee mitoittaa niin matalaksi, ettei se vähennä lentämistä. Kansainvälisesti kaikki käytössä olevat lentoverot on käytännössä mitoitettu niin matalaksi, ettei niillä ole lentämistä vähentävää vaikutusta.

Jos lentoverolla puolestaan halutaan hillitä lentomatkustamista, se voidaan kohdentaa muutamalla eri tavalla riippuen siitä, minkä tyyppistä matkustamista halutaan vähentää:

a)    Suomen kautta reititettäviä vaihtolentoja

b)    Suomeen matkustavia turisteja

c)     Suomeen suuntautuvia työmatkoja

d)    Suomalaisten ulkomaanturismia

e)    Suomalaisten työmatkoja ulkomaille

Jos lentovero peritään kaikista Suomesta lähtevistä lentolipuista ja mitoitetaan riittävän korkeaksi, ensimmäiseksi saavutetaan vähennys vaihtolennoissa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että kun Japanilainen haluaa lennot Japanista Norjaan, tämä vertailee eri yhtiöiden hintoja. Jos Finnairin hinta Helsinki-Vantaalla vaihtaen on lentoveron takia kalliimpi kuin Air Francella Pariisissa vaihtaen, japanilainen valitsee Air Francen. Jos Finnarin asiakasmäärä saadaan tällä tavoin putoamaan ja Air Francen nousemaan, kannattaa Finnairin jättää joitain vuoroja lentämättä. Koska lentoliikenne kuuluu EU:ssa päästökauppaan, tällöin Finnairilla jää käyttämättömiä päästöoikeuksia, jotka se voi myydä vaikka vuorojaan lisäävälle Air Francelle. Koska tämä ei varsinaisesti vähennä yhtään päästöjä globaalilla tasolla, mutta vaikuttaisi haitallisesti kotimaisten lentoyhtiöiden kannattavuuteen, mm. Britannia ei peri lentoveroa matkustajilta, jotka tekee alle 24h vaihdon. Tosin jotkut lentoyhtiöt lisää sen silti lipun hintaan, koska vero on edelleen niin matala.

Jos verolla halutaan vähentää nimenomaisesti matkustamista Suomeen tai täältä pois, niin kysynnän hintajoustolla on helpompi vaikuttaa turisteihin kuin työmatkustajiin. Jos kiinalainen pohdiskelee, että menisinkö lomamatkalle mieluummin Suomeen vai Ranskaan, tämän päätökseen on mahdollista vaikuttaa siten, että nostetaan lentolipun hintaa verotuksella niin, että on tuntuvasti edullisempaa lentää Ranskaan kuin Suomeen. Lentoliikenteen tuista puhuttaessa muuten yksi epäsuora tuki on se, että valtio mainostaa itseään houkuttelevana matkailumaana ulkomaisille turisteille.

Jos Suomeen suuntautuvaa turismia halutaan vähentää, niin sillä on tietysti taloudellisia vaikutuksia mm. majoitus- ja ravitsemusalalla sekä kaikenlaisille elämyspalveluille. Aluetaloudellisesti vaikutukset olisivat voimakkaimmillaan Lapissa. Samoin monet muut maaseutumaiset alueet voivat olla taloudellisesti hyvin riippuvaisia majoitustoiminnasta.

Työmatkustajiin puolestaan voi olla vaikeampi puuttua samalla tavalla, koska yleensä työmatkustaja ei käytä omia rahojaan, eikä matkan kohdetta päätetä hintavertailulla.

Jos verolla taas halutaan hillitä suomalaisten matkustamista ulkomaille, sillä voi olla jopa kansantaloudellisesti myönteisiä vaikutuksia, että ihmiset käyttää rahansa lomillaan kotimaassa, eivätkä vie niitä ulkomaille. Tämän takia esimerkiksi Turkki perii lentoveron ainoastaan oman maan kansalaisilta ja Filippiinit perii lentoveron, jos maassa on oleskellut yli vuoden. Luultavasti pelkästään suomalaisiin kohdistettu vero olisi kansantaloudellisesti kestävin ratkaisu.

Mikä sitten olisi sopiva veron taso, jos verolla halutaan hillitä lentämistä? Kirjoituksen loppuosa on täysin mutua ja arvailua. Suomalaiset näyttäisivät olevan näin oman kokemuksen perusteella valmiita sietämään vielä jossain määrin niin Berliinin kuin Thaimaankin lentojen lippujen hinnoissa kolmenkin sadan euron vaihteluita esimerkiksi lomasesonkien mukaan, mutta jonkun päätökseen tuo erotus jo vaikuttaa. Alle viiden kympin hintaeron takia kukaan tuskin jättää lähtemättä.

Jos halutaan pitää lentämisen määrä nykyisellään (tai antaa nykyisen kasvun jatkua) ja kerätä siitä valtiolle rahaa, alle 50 €/matkustaja Euroopassa ja alle 100 €/matkustaja mannerten välisissä luultavasti tuottaa tämän vaikutuksen. Jos lentämistä halutaan vähentää kysynnän hintajoustolla, puhutaan luultavasti satasista. Tälle tasolle ei mikään valtio ole halunnut mennä.

Kommentointi on sulkeutunut.