Maatalouden tuottajahinnoista ja ratkaisuista

MTK on tänään protestoinut ympäri Suomea alhaisia maatalouden tuottajahintoja myymällä pyttipannua tuottajahintaan (30c/annos). Asia on tärkeä, mutta kiinnostaisi kuulla, millaisia ratkaisuehdotuksia tilanteen korjaamiseksi olisi olemassa?

Suomen tuottajahinnat romahti muun EU:n tasolle Suomen liittyessä EU:hun. Siihen asti tuottajahinnat oli pidetty moninkertaisena ruoan tuontirajoituksilla. Nyt satamassa tai tehtaan portilla maksetaan raaka-aineesta saman verran riippumatta siitä, missä maassa se on tuotettu. Ruoan tuonnin rajoittamiseen tullimuurilla ei voida palata niin pitkään kun ollaan EU:n jäseniä.

Suomalainen maataloustuotanto on kuitenkin hyvin kilpailukyvytöntä kahdesta syystä. Ilmaston vuoksi täällä on niin lyhyt kasvukausi, että vuodessa saadaan vain yksi sato. Toisekseen tilakoot ovat hyvin pieniä skaalaedun näkökulmasta.

Liittymisneuotteluissa tämä ongelma tiedostettiin varsin hyvin. Ongelma yritettiin ratkaista neuvottelemalla Suomelle pysyvä poikkeus EU:n jäsenehtoihin. Toisin kuin muut EU-maat, Suomi saa maksaa kansallista maataloustukea ja jopa enemmän kuin EU-tukien osuus. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat tästä hyvin näreissään.

Koska maataloustuet käyvät hyvin kalliiksi myös EU:lle, uutta tukikelpoista peltoalaa ei saa enää raivata. Tukipolitiikalla peltoalan saatavuuteen luotiin siis keinotekoinen niukkuus. Tämä on johtanut siihen, että myös kansalliset maataloustuet ovat kapitalisoituneet peltoalan hintaan. Meillä pellon hinta on mennyt todella railakkaasti ohi vertailukelpoisten maiden ja osaltaan myös kehittynyt sijoituskohteeksi, jota viljelijä vaan vuokraa sijoittajalta.

Mitenkäs ratkaistaan tilanne?

 

Kommentointi on sulkeutunut.