Pyöräilystä Joensuun keskustassa osa 1

Annoin palautetta Joensuun kaupunkikeskustan osayleiskaavan suunnittelusta pyöräilyn ja käyn tässä blogissa nyt parissa kirjoituksessa läpi ehdotuksia.

 

Joensuu on yllättävän pyöräilyvoittoinen kaupunki. Puolet tehdyistä matkoista on kevyttä liikennettä ja 15 % pyöräilyä. Luvut selittyvät sillä, että asutus on hyvin suurilta osilta keskittynyt enintään viiden kilometrin päähän keskustasta (Noljakka, Niinivaara, Hukanhauta, Rantakylä, Mutala, Utra). Pyöräilyn huomattavan suuri osuus ei kuitenkaan näy kaupunkisuunnittelussa.

En kuitenkaan pidä erityisemmin kevyen liikenteen käsitteestä. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden niputtaminen ”kevyen liikenteen” käsitteen alle vahvistaa mielikuvaa pyöräilystä kulkunopeudeltaan kävelyyn rinnastettavana liikkumismuotona, jonka edellytykset on suunniteltu lähinnä lasten ja vanhusten tarpeita ajatellen. Koska pyöräilyn suurimmat kehittämistarpeet liittyvät kuitenkin nimenomaan työmatka- ja opiskelupyöräilyn edistämiseen, kevyen liikenteen ajatuksesta olisi luovuttava ja kehitettävä pyöräilyreittejä matkanopeudeltaan kilpailukykyisiksi autoiluun nähden. Jokainen keskustapyöräilijä tietää myös, kuinka turvatonta ja kiusallista on ajaa pyörällä autoliikenteen seassa silloinkin kuin liikennesuunnittelu sitä edellyttää.

Yksinkertaisinta olisi erottaa tärkeimpien väylien varrelle pyöräteitä ja -kaistoja. Pyöräkaistojen tulisi kattaa riittävän monipuolisesti ja aukottomasti kaupunkikeskusta niin, että reittivalinta on helppo tehdä. Käytännössä näiden kaistojen erottaminen vaatii tilan vapauttamista kadunvarsipysäköinnistä. Pyöräilykaistat ja -tiet parantavat merkittävästi liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta myös autoilijoiden ja jalankulkijoiden kannalta. Kaistan erottaminen tiestä onnistuu usein varsin pienillä kustannuksilla. Erotettujen pyöräteiden plussiksi voidaan laskea vähäinen autojen poikkiliikenne. Tällä hetkellä ainoa pyörätie keskustassa lienee lyhyt kadun pätkä siltakadulla torin kohdalla. Tämäkään pyörätie ei jatku paria korttelia pidemmälle, eikä sillä ole edes talvikunnossapitoa. Lisäksi kyseinen pyörätie on kesälläkin lähes koko ajan käyttökelvoton toimiessaan kauppakadun liikkeiden huoltoajojen ja toimitusten pysäköintipaikkana. Pyöräkaistojen erottaminen autotiestä istutuksilla parantaisi monin paikoin myös jalankulkijoiden viihtyisyyttä ja autojen tilapäispaikottaminen pyörätielle vähentyisi. Tällöinkin toki lumen auraus on otettava huomioon.

Aiheeseen seuraa jatkoa.

Yksi kommentti aiheesta “Pyöräilystä Joensuun keskustassa osa 1

  1. Joensuu on yllättävän pyöräilyvoittoinen kaupunki. Puolet tehdyistä matkoista on kevyttä liikennettä ja 15 % pyöräilyäTavallisesti korkea pyöräilyn osuus korreloi osittain myös julkisen liikenteen kehnouteen: Helsingissä pyöräillään yllättävän vähän, Oulussa taas muistaakseni Suomessa eniten. Syynä Helsingissä se, että julkiset toimivat paljon paremmin kuin missään muualla.Valitettavaa on, että keskimäärin autoilijat eivät vaihda fillariin tai julkisiin, vaan prosenttiosuuksien muutokset ovat ikäänkuin ”nollasummapeliä” julkisen liikenteen ja pyöräilyn välillä.