Vääristynyt kannustin käytännössä

Taloustieteilijät ovat tunnistaneet vääristyneen kannustimen ongelman jo kauan aikaa sitten. Sain nähdä tämän poikkeuksellisessa mittakaavassa käydessäni Egyptissä. Ajelimme Niilin vartta Qenasta Luksoriin. Niilin varrella on kymmenisen kilometrin levyinen viljava vyöhyke, jonka jälkeen maisema muuttuu kuin veitsellä leikaten hiekkaerämaaksi. Käytännössä koko Niilin varsi on rakennettu kaupunkien väleissäkin viljelymahdollisuuksiensa vuoksi. Huomioni kiinnittyi siihen, miksi kaupungin ulkopuolella ehdottomasti yleisin kattoratkaisu oli kerroksen korkuiset teräsbetonipalkit ja toisinaan ehkä satunnainen seinä tai portaikko, joka ei johda mihinkään. Vastaus löytyy kiinteistöverosta.

Taloustieteessä ollaan käytännössä yksimielisiä siitä, että kiinteistövero on yksi haitattomimpia ja oikeudenmukaisimpia tapoja kerätä veroja. Jotta voitaisiin välttyä kannustimilta olla käyttämättä rakennusoikeutta kokonaan, vero kannattaa suunnata rakennusten sijasta maapohjan verottamiseen. Egyptissä vero kohdistuu kuitenkin rakennuksiin. Veroa ei peritä ennen kuin rakennus on valmis.

Tämä on johtanut siihen, että rakennetaan ainoastaan keskeneräistä. Useimmissa taloissa alemmat kerrokset olivat kyllä asuttuna, mutta ylin kerros oli jätetty rakennustyömaaksi. Mitään rakennustarvikkeita tai työkoneita ei luonnollisesti näkynyt mailla eikä halmeilla. Keskeneräiset katot palvelevat jossain määrin asukkaita kattoterasseina, mutta jos kohtuullisen tiiviisti asutun maaseudun asuinrakennuksista silmämääräisesti 90% on jätetty rakennustyömaiksi, kyllähän se maisemaa olennaisesti rumentaa. Kaupungeissa tilanne oli ratkaisevasti erinäköinen.

Suomessakin on muuten vastaavanlaisia kokemuksia.

Kommentointi on sulkeutunut.