Vuotoksesta ja Kollajasta

Näitä kahta kertaalleen torpattua hanketta yritetään kaivaa naftaliinista joka vuosi. Asia on noussut jälleen kerran yhdeksi vaaliteemoista. Itse en kannata kummankaan rakentamista. Juridisesti hankkeiden realismista ei voi sanoa mitään takuuvarmaa, mutta yritän tässä käydä läpi suuripiirteisesti, mitkä seikat asiaan voisi vaikuttaa, ja kuinka kartalla meidän poliitikot oikeastaan ovat kun vaalikentillä jotain tavoitteistaan lausuvat.

Vuotos pysähtyi aikoinaan yhteen vesilain pykälään, jota juristit olivat luulleet täysin kuolleeksi lain kirjaimeksi. Vuotoksen kannattajat haluaisivat luonnollisesti poistaa tuon pykälän vesilaista. Tämä ei kuitenkaan takaisi hankkeen toteutumista, sillä vesilain intressivertailusäännös saattaisi estää hankkeen. Intressivertailussa on lyhyestä kuvattuna kyse siitä, että hankkeen hyödyt ja haitat asetetaan arvioitavaksi vastakkain. Lisäksi EU:sta tuleva luonnosuojelulainsäädäntö saattaisi asettua hankkeen tielle.

Kollajalle olisi annettu aikanaan lupa ilman koskiensuojelulakia. Juristien ajattelutapa on kuitenkin muuttunut niistä päivistä. Nykyään luontoarvot saavat enemmän painoarvoa juridisessa päätöksenteossa. Siksi tuo sama intressivertailusäännös saattaisi mahdollisesti estää myös Kollajan, vaikka koskiensuojelulaki olisikin purettu.

Suomessa on noin satavuotias perinne siitä, että vesien käytöstä päättää juristit, eivätkä poliitikot. Periaatteessa tuomioistuinlaitoksella olisi ollut kaikki valtuudet siirtää merkittäviä päätöksiä poliittisen päätöksenteon tasolle, mutta KHO on haluton tekemään näin. Jostain syystä KHO on historiallisesti päätynyt pitämään kaiken vesien käyttöön liittyvän päätöksentekovallan itsellään. Tämä on niin oikeusjärjestykseen sementoitunut ilmiö, että siihen ei tule muutosta KHO:n aloitteesta.

Todennäköisesti nämä Vuotosta ja Kollajaa kannattavat poliitikot yrittäisivät valtaan päästyään ensiksi purkaa koskiensuojelulain ja vesilain ehdottoman luvanmyöntämisesteen. Tämän jälkeen hankkeista seuraisi noin neljä vuotta kestävä oikeuskäsittely, jonka lopputulosta on vaikea arvioida. Uskaltaisin veikata, että Vuotokselle lupaa ei todennäköisesti ainakaan myönnettäisi.

Mainitun intressivertailusäännöksen purkaminen ei olisi oikein mahdollista, sillä se muodostaa koko vesien käyttöön liittyvän päätöksenteon ytimen ja vaikuttaa oikeastaan kaikkiin olennaisiin vesienkäyttöhankkeisiin. Jos intressivertailusäännös osoittautuu estämään nämä hankkeet, todennäköisin juridispoliittinen strategia, jolla este pyrittäisiin selättämään olisi seuraava. Yhteiskunnallisesti merkittävistä hankkeista päätöksentekovalta siirrettäisiin juristeilta poliitikoille. Ruotsalaisessa ympäristölainsäädännössä on tämän kaltaisia piirteitä. Maan hallituksella on nimittäin yleensä periaatteellisesti paljon joustavammat käsitykset hankkeiden luvallistamisesta kuin tuomioistuinlaitoksella. Sittenpä päätös olisi enää poliittisen tahdon takana. Veikkaan kuitenkin, että virkamieskunnassa ja oikeuslaitoksessa esiintyisi kohtuullista vastustusta tällaista muutosta kohtaan. Näkisin kuitenkin, että tätä muutosta ei tulla tekemään ennen kuin valitustie on katsottu tuomioistuinlaitoksessa ja siinä mennäänkin jo kokonaisen vaalikauden yli.

Kommentointi on sulkeutunut.